Loishäätö

Suolistomadot

Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat loiset käyttävät suolen sisältöä, verta tai kudosnestettä ravintonaan ja saattavat aiheuttaa vaurioita elimiin. Vauriot näkyvät pennuilla heikentyneenä kasvuna, huonokuntoisena karvapeitteenä, yskänä, ripulina ja alttiutena tulehdussairauksille. Jos sisäloisia on paljon, ne voivat aiheuttaa jopa pennun kuoleman. Myös aikuisen koiran alentunut yleiskunto voi olla sisäloistartunnan seurausta.

Suolistomatojen torjunta riskiryhmän mukaan

Suomessa koirilla esiintyy tavallisimmin suolinkaisia (Toxocara canis), hakamatoja (Uncinaria stenocephala) ja giardiaa. Aikuistuneilla koirilla on yleensä muodostunut vastustuskykyä sisäloisia vastaan, mutta pennut saavat suolinkaistartunnan emältään tiineysaikana istukan välityksellä tai ensimmäisten elinviikkojen aikana maidon mukana. Suolinkaiset ovat yleisiä koiranpennuilla, ja tämän takia tiineet nartut ja pennut on tärkeää loislääkitä alla olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Tiineen narttukoiran loishäätö

Narttukoirat tulisi lääkitä loisten varalta päivittäin tiineysvuorokaudesta 40 alkaen siihen asti, kun pennut ovat 14 vrk ikäisiä. Näin pyritään estämään pentujen tarttuminen istukan välityksellä. Emä ja pennut lääkitään seuraavan kerran pentujen ollessa 3 ja 5 viikon ikäisiä.

Koiranpennut

Koiranpennut saavat sisäloistartunnan emältään. Pennut tulisi kasvattajan toimesta loishäätölääkitä 3 viikon ja 5 viikon ikäisinä yhdessä emän kanssa. Uudessa kodissa lääkitystä suositellaan 8 viikon iästä alkaen 2 viikon välein aina pennun 14 viikon ikään asti.

Jos pentuajan loishäädöt suoritetaan säännöllisesti, voidaan tämän jälkeen siirtyä ulostenäytteiden tutkimiseen. Suositeltavaa olisi tutkituttaa koiran ulostenäytteet vähintään puolen vuoden iässä, vuoden iässä ja tämän jälkeen vuosittain. Jos ulostenäytteessä ei todeta loisia, ei ole tarvetta lääkitä koiraa.

Aikuisen koiran loishäätö riskiryhmittäin

Onkohan koirallani matoja? Tämä epäily mielessä on tullut tavaksi ”madottaa” koira kahdesti vuodessa sisäloisten varalta. Uusimman tiedon valossa kaksi kertaa vuodessa tapahtuva rutiinilääkitys on turhaa, niille koirille, joille on jo muodostunut vastustuskyky loisia vastaan. Toisaalta, kaksi kertaa vuodessa annettava lääkitys ei ole tarpeeksi koirille, joille ei ole vielä muodostunut vastustuskykyä ja jotka kuuluvat loisten osalta riskiryhmään. Nämä koirat tarvitsevat vähintään 4 kertaa vuodessa sisäloishäätölääkityksen.

Koska emme voi tietää koiran sisäloistilannetta, olisi tämän vuoksi tärkeää pyrkiä lääkitsemään ulostetutkimustulosten perusteella ne koirat, joilla löydetään sisäloisia. Koirien ulostenäytteitä tutkivat hyvin varustetut eläinlääkäriasemat. Olisi siis parasta ensin tutkia kuin hutkia. Jos syystä tai toisesta koiran omistaja ei halua tutkituttaa koiransa ulostenäytettä, olisi koiran sisäloisten häätäminen suunniteltava koiran riskiryhmän mukaisesti.

Kuuluuko koirani riskiryhmään?

Alla olevasta taulukosta voit helposti katsoa mihin riskiryhmään oma koirasi kuuluu.

Aikuinen koira

Perheen ainoalla koiralla on matala riski sisäloisiin etenkin, jos koira ei säännöllisesti käy koirapuistoissa. Muistathan tutkituttaa sen ulostenäytteet. Mikäli ulostenäytteitä ei haluta tutkia, tulee koira loislääkitä 4 kertaa vuodessa.

Monikoirataloudet ja lapsiperheet

Monikoiratalouksissa ovat säännölliset vähintään 4 kertaa vuodessa annettavat sisäloishäätölääkitykset perusteltuja. Myös perheissä, joissa on pieniä lapsia, on perheen lemmikki syytä lääkitä sen aiheuttaman tartuntariskin vuoksi vähintään 4 kertaa vuodessa, mikäli perheen koiralta/koirilta ei ole tutkittu tai aiota tutkia ulostenäytettä.

Metsästyskoirat

Metsästyskoirilla on lisääntynyt riski saada sisäloistartuntoja, koska ne pääsevät valvomatta liikkumaan laajoilla alueilla ja syömään loisten saastuttamia kuolleita eläimiä ja haaskoja. Lisäksi hirvikoirille syötetään yleisesti hirven raakoja sisäelimiä, joista koira voi saada hirviekinokokin (Echinococcus granulosus). Ekinokokki voi tarttua koirasta ihmiseen. Metsästyskauden ajaksi suositellaan metsästyskoirille heisimatoihin tehoavaa loishäätölääkettä annettavan kerran kuukaudessa. (Ulkotarhassa asuva metsästyskoira saattaa olla hyvä lääkitä suolinkaisiin sekä heisimatoihin tehoavalla yhdistelmävalmisteella, jos ulostenäytteitä ei tutkita).

Seuraavassa artikkelissa kerromme ulkoloisista ja niiden häätämisestä.

comments powered by Disqus